Tiedustelu 2000-luvulla

Oliko Alpo Rusin väitetty vakoilijatausta ansa, jonka ulkomaiset vakoiluorganisaatiot virittivät Suomelle testatakseen maamme tiedusteluosaamista? Syyskuun 11. 2001 ja Madridin pommihyökkäykset vaikuttivat merkittävällä tavalla uusien tiedustelurakenteiden syntymiseen Euroopan unionissa. Suomi on pyrkinyt mukaan tähän kovaan ytimeen, mutta toistaiseksi yhteistyö on alue- ja alakohtaista. \nKylmän sodan jälkeen perinteinen sotilaallinen ja poliittinen tiedustelutoiminnan painopiste oli väliaikaisesti taloudellisella tiedustelulla eli teollisuusvakoilulla. Sen jälkeen kansainvälinen terrorismi palautti myös turvallisuutta palvelevan tiedustelun takaisin valtioiden ja EU:n agendan ytimeen. Lisäksi yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittyessä rakennetaan väistämättä myös kollektiivisia tiedustelurakenteita EU:n sisällä ja muiden maiden ja järjestöjen kanssa. Terrorismin ymmärtäminen ja sen ennalta ehkäiseminen onkin eurooppalaisten tiedustelujärjestöjen päätehtävä. Teoksessa esitetään Al-Qaidan poliittinen ohjelma sekä EU:n terrorismin vastaisia toimenpiteitä tiedustelun näkökulmasta. \nTiedustelu 2000-luvulla on asiantunteva yleisesitys vakoilusta ja tiedustelusta. Kirja esittelee tiedustelun poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset lähtökohdat ja toimintatavat sekä analyyttisen kehyksen tiedustelun toiminnan ymmärtämiseksi. Lukija perehdytetään kuuluisiin vakoilijoihin ja vakoilujärjestöihin sekä esimerkiksi salakirjoituksen historiaan. Oman aikamme tiedusteluhaasteita selvitetään laajasti niin teollisuusvakoilun ja sotilastiedustelun kuin huumekaupan, anarkismin, terrorismin, disinformaation ja propagandankin näkökulmasta. Perusteellisen selvityksen toimenpide-ehdotuksineen saa osakseen myös kehittyvä EU:n tiedustelurakenne. \nJan-Peter Paul on kauppatieteiden tohtori ja maamme johtavia EU-asiantuntijoita. Hän on kirjoittanut useita EU-integraatiota ja talous- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia teoksia. Hänen väitöskirjansa aihe oli taloudellinen sodankäynti ja