Susinartut ja pikku immet

Sisällissodassa 1918 punaisten puolella toimi tuhansia naisia, jotka joutuivat sodan jälkeen vankileireille. Heidän kohtalostaan on tiedetty toistaiseksi hyvin vähän, koska tapahtumia on pitkään peitelty ja hävetty. Punaisten joukkojen pienikin avustaminen sodan aikana oli kohtalokasta. Vähiten tunnettu asia on niiden naisten kohtalo, jotka eivät toimineet punakaartin sotilaina, vaan sairaanhoitajina, sopankeittäjinä ja leipureina hävinneiden puolella. Sodan tiimellyksessä naisia katosi, raiskattiin, häväistiin ja tapettiin. Hengissä säilyneet vangittiin. Tuulikki Pekkalainen selvittää näiden sotaan osallistuneiden naisten kohtalon. He joutuivat Santahaminaan tai pahamaineiselle Hämeenlinnan vankileirille. Mitä siellä tapahtui, entä sen jälkeen? Mikä toiminta riitti teloitustuomioon, mistä naisia syytettiin ja mistä valtiorikosoikeus heidät tuomitsi? Miten leirit oli organisoitu, oliko nuorilla äideillä mahdollisuus tavata pieniä lapsiaan? Kuinka moni kuoli leireillä ja miksi? Miten valtiovalta, kirkko ja kirjallisuus käsittelivät kipeää asiaa tuolloin ja sodan jälkeen - jos käsittelivät? Ainutlaatuinen ja kuohuttava selvitys historiamme arasta ja vaietusta asiasta.